VALOA KANSALLE, JOKA PIMEYDESSÄ VAELTAA

Tällaista elämän kuuluu ollakin. Leppoisaa, tunnelmallista, rentoa ja hauskaa. Pahin stressi alkaa vihdoin helpottaa ja on aikaa keskittyä olennaiseen. Kuten kynttilöiden poltteluun ja glögin hörppimiseen. Vai keksiikö joku muka tähdellisempää tekemistä lauantain hämärätunteihin?

Huomenna suunnataan tyttöjen kesken Logomoon markkinoille siksi aikaa, kun miesväki popsii popcornia lihapullakuurojen parissa. Hauskaa siis luvassa huomisellekin. :)

TUNNELMOINTIA

Marraskuun kuudestoista. Merkittäköön päiväkirjaan, että tänä päivänä alkoi Kinnarkummussa lähtölaskenta jouluun. Vaaleaa glögiä ja vaaleaa omena-valkosuklaa-hilloa. Siirrytään niihin tummempiin sitten tuonempana. 

Tänään on ehditty metsäretkeillä jä juhlia siskontytön kuusvee synttäreitä. On ollut oikein kelpo lorvailupäivä!

VANHAA LASIA

 Viimeisimmällä Keski-Suomen keikalla herrasväki kävi tutkimassa Miehen isoäidin, kellomummon, jäämistöjä. Monenlaista hienoa vanhaa tavaraa löytyikin, jotka Mies saa perinnöksi. Huonekalut ja kaappikello odottavat siellä vielä kuljetusta, mutta pienemmät esineet pääsivät jo perille Kinnarkumpuun. Kellarin perukoilta bongattiin myös nämä vanhat lasipurkit, Viialan lasitehtaan mainostölkki ja Riihimäen lasin ilvestölkki. Viialan lasitehdas on suljettu jo 1938, joten tämä purkki lienee jo melko vanha. Sen lasi onkin selkeästi erilaista, ruskeampaa ja epätasaisempaa. Kolmas, Karhulan keittiötölkki on kirppislöytö, joka on näkynyt kuvissa jo ennenkin.

LEVOTTOMUUTTA ILMASSA

On jotenkin levoton mieli. Monestakin syystä. Pitkän projektin palaute annetaan tänään. Kuinkahan Elnan käy? Yhden loppu ei heti suoraan tarkoita uuden alkua, joten tulevaisuus on töiden osalta avoinna. Mielessä pyörii uusia projekteja, mutta rohkeus tarttua niihin on kulman takana piilossa. Pyrkiäkö tutuksi totuttuun, vai rohkenisiko tavoitella jotain epävarmempaa, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa? 

Levottomuutta aiheuttaa myös uudelleen syttynyt remonttikipinä. Syksyn kiire helpottaa pian ja sitä on pakko alkaa täyttää remontilla. Takkahuone on odotellut keskeneräisenä toukokuusta asti ja nyt saturaatiopiste on tullut täyteen. Viikonloppuna aiotaan kaapata kittilastat käteen ja suhaista saumat sileiksi. Jos vaikka ennen joulua olisi vielä yksi huone lisää valmiina... 

Joulun odotus ei ole aiheuttanut Elnassa levottomuutta sitten lapsuuden. Viime viikkoina joulu on kuitenkin pyörinyt mielessä luvattoman paljon. Jotenkin sen odotus on saanut jopa vähän levottomaksi. Hassua! Vanha eukko ja vatsassa kipristelee kun joulua ajattelee. Levottomuus johtuu halusta toteuttaa itse jos jonkinmoisia joulujuttuja. Askarteluja, käsitöitä, lahjojen paketoimista, leipomista, ruokien valmistusta ja vaan ihan tunnelmointia kynttilän valossa joululauluja hyräillen. Takaraivossa on kuitenkin sellainen hätäjarru, joka käskee hidastamaan intoilua ainakin marraskuun loppuun asti. On tunne, että joulun taika jotenkin laimenee, jos intoilun aloittaa liian aikaisin. 

Mitä mieltä te olette?

MARJATOHTORI

Onko tämä nyt se syksyn harmain ja kaikkein ankein päivä? Ei kai ainakaan paljoa pahemmaksi voi enää muuttua?! Eilisessä auringossa kaikki näytti niin paljon kauniimmalta, että katsellaan nyt tänäänkin eilisiä kuvia.

Tuossa syyskuussa tehtiin Kinnarkummussa ennustus, jonka totisesti toivotaan olevan väärä. Ennustuksen mukaan nimittäin talvi jää täällä Etelä-Suomessa hyvin leudoksi ja vähälumiseksi. Tähän tulokseen on tultu monen vuoden pihlajanmarjatilastoja tarkasteltaessa. Kun on paljon pihlajanmarjoja, on paljon lunta. Ja kun ei tule marjoja, tarvotaan lähes koko talvikausi kurassa tai maksimissaan loskassa ja jäässä - ei lumessa. Kädet ristissä rukoillaan, että tämän marjatohtorin ennuste on täyttä humpuukia ja kauniit valkoiset hanget koristavat kulmakuntaa viimeistään ensimmäisenä adventtina. 

Adventti. Sehän on jo muuten reilun kahden viikon päästä. Hups.

HITAASTI

Väsynyt, mutta onnellinen. Taitaa kuvata sekä äitiä että poikaa. 4-vuotissynttärihulinat ja isänpäiväohjelmat onnistuneesti takanapäin. Poika sai kuulemma kaiken sen mitä toivoikin, merirosvosynttärit ja hienoja lahjoja. Oli niin tohkeissaan, niin tohkeissaan. Niin ettei unikaan tullut ja öisinkin valvottiin lahjajuttuja miettien. Väsyttää siis, ainakin äitiä... 

Väsymyksestä huolimatta saa arki sata kertaa paremman alun, kun kävelee rauhassa marraskuisessa aamuauringossa. Jos ei se lämmitä ulkoapäin, niin sisäisesti sitäkin enemmän. Sulkee hetkeksi mielestä kaikki kiireet, velvollisuudet ja stressin aiheet. On vain ihan tässä ja nyt, katselee usvaan ja antaa ajatusten leijailla sumupilven lailla hitaasti... hitaasti... hi-taas-ti.

KAUPAN VAAKA

Pitkään hiljaisessa haussa ollut vanha vaaka on löytynyt!

Viikko sitten sai Elna ystävältä kuvallisen viestin, jonka mukaan oiva vaihtoehto löytyisi paikalliselta kirppikseltä. Kiinnostus heräsi niin voimallisena, että sitä oli ihan pakko hurauttaa heti katsastamaan. 

Kyllä osui ystävän maku Elnan kanssa yhteen. Eräässä pöydässä odotti kauniisti vanhentunut ruotsalaisen Stathmosin kaupan vaaka. Ei muuta kun vaaka kainaloon ja kassan kautta vihellellen kotiin. 

Miehen testeillä todistettiin vielä, että ostoksella on silmänilon lisäksi myös ihan käyttöarvoakin. Tällaiset löydöt tekevät kirppistelystä entistäkin hauskempaa!

Riemukasta viikonloppua jokaiselle! Täällä orientoidutaan jo merirosvoteemaan. Yksi ylihuomenna 4-vuotias ei meinaa enää pysyä nahoissaan. ;) Ja äidille riittää haasteita kakkurintamalla...

KUUMAILMAPALLO

Eräänä kauniina sunnuntai-iltapäivänä noin kuukausi sitten sai herrasväki nauttia takapihallaan ennen kokematonta ohjelmaa. Paikallinen kuumailmapalloyritys nimittäin kurvasi Kinnarkummun pihapiiriin aikeenaan lähettää muutama onnekas (ei tästä väestä kuitenkaan) ilmojen halki elämysmatkalle. Siis ellei haittaa tällainen tapahtuma takapihalla. No ei taatusti haittaa! Ennen ei ole kukaan herrasväestä kuumailmapallon koria kosketellutkaan, joten rattoisa sunnuntai-iltapäivä sai mielenkiintoisen lisämausteen kertaheitolla.

Pikkuväki ei saanut sanaa suustaan. Seisoivat kuin tatit sammaleella rivissä, eikä pihaustakaan kuulunut koko toimituksen aikana. Ovatkohan olleet yhtä aikaa, yhtä kauan yhtä hiljaa paikallaan koskaan aiemmin? Paitsi ehkä nukkuessaan, jos silloinkaan... ;) 

LEMPIVÄRI

Tuunaus nro 3, lastenhuoneen kattolamppu. Aikoinaan kyseinen valaisin hoiti virkaansa kerrostalokaksion keittokomeron katossa. Pitkän tien on valaisinkin kulkenut Ikean hyllyltä kolmen asunnon kautta Kinnarkumpuun ja lastenhuoneen kattoon. Alkuperäinen metallinväri sai jäädä historiaan, kun sprayjaushirmu pyyhkäisi suihkien ohi. On muuten aivopesussa jo edistytty, kun Rusinakaksikko totesi mustan olevan yksi tosi parhaista väreistä. Siis vihreän, keltaisen, sinisen, punaisen ja valkoisen jälkeen. Että silleen.

SADETANSSI

 Sadetta ainakin piisaa... ;)

Keskittyminen herpaantuu. Ajatus lähtee harhailemaan ja ihan kohta se jo liitelee sinne tänne. Mitään ei ole tehtävissä, vaikka vielä ei aivan olisi sen aika. Vielä pitäisi malttaa keskittyä olennaiseen, hoitaa projektin viime silaus kuntoon ja hallita mielensä. Mutta mitä tehdä, kun se on jo saavuttanut, vallannut mielen, eikä pakoon oikein enää pääse...

Joulu hiipii Elnan ajatuksiin joka vuosi aikaisemmin. Ennen puskettiin tukka putkella tuulta päin aina viime metreille asti, hoidettiin jouluostokset viimeisten joukossa hampaita kiristellen. Ei polteltu kynttilöitä, ei ripustettu jouluvaloja, ei maisteltu glögiä kun vasta aatonaattona ehkä. Vaan nyt on sisäinen jouluihminen löytynyt tästäkin väestä. Eikä pelkästään Elnasta, sillä on Mieskin jo joulua miettinyt. Tosin ehkä hieman eri intensiteetillä kuin vaimonsa, mutta kuitenkin.  

Ensimmäinen joulukuusen katsastusreissu suoritettiin jo jokunen viikko sitten. Jouluohjelmaa on suunniteltu ja lahjojakin jo mietitty. Elnan sormet syyhyävät sesonkiaskartelujen kimppuun ja mielessä on jos jonkinmoista käsityötä, reseptiä ja koristetta. Koskaan ei ole joulukortit käväisseetkään mielessä ennen itsenäisyyspäivää. Ei ennen kuin tänä vuonna. Nyt niidenkin toteutus on jo käynnistymässä hiljalleen. Marraskuun alussa!

Koita tässä nyt sitten korjata kieliasua tai väsätä jotain muuta yhtä tylsää. Harhailu ja liitely joulumaassa tuntuu tuhat kertaa paremmalta juuri tällaisena harmaana päivänä. Vaan kun ei vielä saisi...

 P.S. Kirppikseltä hankittu isompi kori on saanut väriä pintaan. Yksi viime sunnuntain tuunauksista.

VIIDEN VUODEN PROJEKTI

Jeps, niin pitkään on tämän valokuvakollaasin ripustamisoperaatio odottanut tekijäänsä. Sinä aikana on tuoreesta avioparista ehtinyt tulla kaksinkertaisia vanhempia. Kuville ajateltu seinä ja itse asiassa koko talokin on vaihtunut. Ehkä niitä ei alunperinkään kiirehditty naulaamaan, sillä takaraivossa taisi jo silloinkin siintää mielikuvat toisenlaisesta kodista. 

Kulunut viikonloppu pyhitettiin kiireettömälle tekemiselle. Lähinnä oltiin vaan ja puuhasteltiin sitä mitä mieleen juolahti. Ja juolahtihan ne kuvat nyt. Naula-vasara-askartelun aikana ehti Elnan mielessä pyörähtää jo useampi muukin suunnitteluasteelle jämähtänyt projekti. Spraypullo on suhissut mustaa pintaa vähän sinne ja tonne. Kohteista yksi killuu jo katossa ja muista kerrottakoon sitten myöhemmin lisää. Kelpaa siinä nyt morsmaikunkin ilostella.

Hymyjä viikkoonne!